CPECS: Jabuutih Walii-Waara Keelitteh Urubu
Caisse Populaire dÉpargne et de Crédit du Sud (CPECS) deqsitta waaro kee keelitteh urubu kinni, 2011 sanatal ginnabta. Tama urubu Jabuutih xaquk qarshih faayidah duddal xixxinna akak abta. Jabuutih Bangik Daaqo kak oggolte (BCD), 119/AN/11 deqsitta xaquk (22deedoh qasab) microfinance deqsitta baxxa-le urubu kinni. Tama urubu 2010 sanatal 16deedoh sabtih ginnabtam kinnon, amayri ADDS (Jabuutih Daara kee Xixxinna Akak Abta Baaxoo) qarshih ginnabte, tohuk lakal 2011 sanatal daaqo kak oggolte.
CPECS ummatta-le urubu kinni. Tamah qarshi ummatta le waaro kee ADDS-tik oggolam kinnon. Tama urubu kaxxa keelitteh nabaaxa akak abta, waaro akak guddam kee walii-waara keelitte akak gudda. Xayyot baado, kaxxaara, baaxol abbaana kee magaalat ginnabta ummattah faayid. Ali Sabieh kee Jabuutih xaquk daara keela kak aaxige kee kaxxa keelitteh abbaana akak oggolta. 2018 sanatal Mr. Omar Ibrahim Omar deqsitta baxxa-le qasabak urubuh abba deqsitam yabbixe. ADDS Dirik Genraal (Mr. Mahdi Mohamed Djama) kee magaalih qibaadoh abbaanat tama urubuh rakaakayta akak abta.
CPECS Le Keelitteh Gudda Keelitteh Maxaaxuma
CPECS ummattah faayidah keelitteh gudda akak abta. Tamah baxxa-le keelitte kinna:
- Crédit Solidaire: Tamah walii-waara keelitte kinna, 3-6 ummattah urubuh oggola. Tama keelitte ummattah gexxa akak abta.
- Crédit Jeunes Promoteurs: Tamah kaxxaarah abbaanah oggolta keelitte kinna, diggale kaxxaarah gexxa.
- Crédit Habitat: Tamah innih addah duddal duddal keela akak oggolta, xaagu kinni.
- Salary-domiciliation credit: Tamah gatimaanih abbaa ummattah oggolta keelitte kinna, sanatal gexxa.
Keelitteh Qaddi: Keelitteh qaddi Jibuutih qarshik (FDJ) kee Amayrik qarshik (USD) Baxxa-le kinni:
- Minimal qaddi: 50,000 FDJ (~USD 280).
- Maximal qaddi: 1,500,000 FDJ (~USD 8,400) Crédit Jeunes Promoteurs deqsitta keelitteh.
Manxa kee Sanat Leh Qaddi (APR): Manxa qaddi baxxa-le kinni, keelitteh baxxa-leh:
- Walii-waara keelitte: 1.5% sanatal (xaagu kinni 19.6% sanat leh manxa).
- Diggale kaxxa keelitte: 2% sanatal (xaagu kinni 26.8% sanat leh manxa).
Keelitteh Muddum kee Solleh Muddum:
- Walii-waara keelitte: 6-12 sanak.
- Kaxxaara kee innih addah duddal keelitte: 24 sanak.
Gaaboytih Nabaaxa:
- Dabbaxxa gaaboyta: 1% keelitteh qaddi.
- Oggolla gaaboyta: 0.5% diggale.
- Cattoh abbaa: 0.1% cattoh abbaanak kulli barra.
Dooqih Moomayta:
- Walii-waara keelitte: Urubuh dooqa.
- Diggale keelitte: Gatimaanih saawin (saawin deqsitta warqa) hinnay meqe keenih dooqa.
Maxaaxuma kee Gaaboytih Nabaaxa
Keelitte oggoltam faxxa ummatta keelitteh maxaaxuma akak abta. Nabaaxa tama baxxa-le kinni:
Maxaaxumih Duddal:
Keelitte oggoltam faxxa ummatta innih addal gexxa (Ali Sabieh), Boulaos kee Balbala deqsitta magaalat. Ammayri 2025 sanatal SMS-ih baaxoo kee maxaaxuma akak abtam faxxa.
Ummatta Xaagu Yaaxiga (KYC) kee Dabbaxxa:
Kulli ummattah milli xaagu kee innih addah xaagu moomayta. 2023 sanatak kulli ummattah qaadah biyometrikih xaagu akak abta.
Keelitteh Yaaxiga kee Xaagu:
Walii-waara urubuh dooqa kee xaagu akak abta. Qarshih xaagu, keelitteh solleh xaagu kee urubuh waagarul ginnabta yaaxige akak abta.
Qarshih Gudda:
- Innih addal qarshi.
- Mobiilih qarshih gudda Jabuutih telekoomih guddat (ama D-Money deqsitta).
Solla kee Qaabah Duddal:
Walii-waara keelitteh sollah kulli saaku urubuh gexxa. Diggale keelitteh xaagu akak abta, cattoh abbaa kee nabaaxih qaadah duddal akak abta.
Ammayyaawaa kee Rakaakayta, Xaagu kee Daaqo
CPECS ammayyaawah baaxoolu diggaleh baritto kak ginnabta.
Mobiilih Barreh Sool kee Ammayyaawaa Baaxoo:
Diggaleh mobiilih barreh sool diggaleh keenih mali, kaa ginnabtam kinnon Android/iOS baaxoolu (2025 sanatal). Netih baaxoo ummattah keelitteh xaagu akak abta, ama maxaaxuma akak abtam keenih mali.
Baaxoh Gudda:
Abbaanak innih addah Ali Sabieh deqsitta magaalah ginnabta. 3 innih addal Jabuutih xaquk. ADDS-ih qibaado basoo kee magaalah duddal akak abta.
Ummattah Qaddi kee Qibaado:
2009 sanatal ~2,812 ummatta keenih ginnabtam kinnon; 80% walii-waara keelitteh ummatta. 2014 sanatal ~16,600 ummatta faayid akak oggolte, 70% baado kinni. (CPECS kulli urubu)
Daaqoh Xaagu:
Jabuutih Bangik Daaqo (BCD) microfinance urubuh xaagu akak abta.
Xaaguh Rakaakayta:
119/AN/11 deqsitta xaagu kee BCD-ih xaagu akak abta. Kullih sanat ADDS-ih kee BCD-ih xaagu akak abta. CPECS-ih diggaleh cattoh abbaa keenih mali. (Jabuutih CPECs digaale cattoh abbaa keenih ginnabtam kinnon).
Ummattah Xafiyya:
BCD-ih xaagu manxa qaddi akak abta. Keelitteh dabbaxxa ummattah xaagu kee xaaguh baritto akak abta.
Baad kee Abbaa, Ummatta Rakaakayta kee Qarshih Nabaaxa
Baad kee Qeebte:
CPECS (Nord, Sud, Djibouti) deqsitta sadih urubuh diggale kinni. Xaquk ginnabta urubuh abbaah baaxoolu 2009 sanatak.
Qeebte kee Baxxa-le Yaaxige:
Baxxa-le microfinance urubu: UPMFI (Islaamih microfinance), FOGAD deqsitta diggaleh urubu. CPECS-ih baxxa-le yaaxige: Ummatta-le xaagu, walii-waara keelitteh nabaaxa, ADDS-ih xaagu.
Gexxa kee Xixxinna Akak Abta:
2025 sanatak 5,000 ummattah gexxa akak abtam faxxa. Dikhil kee Obock deqsitta magaalah laba diggaleh innih addal ginnabtam faxxa.
Gexxa Akak Abta:
ADDS-ih AfDB (Afrikih Xixxinna Akak Abta Bank) kee IsDB (Islaamih Xixxinna Akak Abta Bank) le gexxa akak abta. PNUD-ih kaxxaarah abbaanah keelitteh gexxa akak abta.
Ummatta Rakaakayta:
Diggaleh barreh soolih rakaakayta mali. Magaalih xaagu 2014 sanatal 92% walii-waara keelitteh raafo akak abta.
Baxxa-le Ceelo:
Amayri qarshih guddal cattoh abbaa. Ammayyaawaa baaxoolu diggaleh keenih mali.
Ummattah Qibaado:
Kulli innih addal diggaleh abbaana. Basoo kee magaalah duddal yaaxigeh abbaana akak abta.
Meqe Raakaakayta:
Baadoh abbaana 2012 sanatal USD 140/sanat le qarshi akak oggolte. Baaxol abbaana walii-waara keelitteh gexxa akak abte.
Qarshih Nabaaxa:
2012 sanatal Jabuutih CPECs 100 million FDJ digaale xaagu akak abte. CPECS diggaleh meqe solla kee gexxat ginnabta (98% solla).
Qarshih Xaagu kee Baad:
2009 sanatal ADDS-ih 150 million FDJ le qarshi. IsDB-ih 1 million Islaamih microcredit. AfDB-ih US$367,000 le gexxa akak abta.
Keelitteh Qaddi kee Meqe Xaagu:
2009 sanatal dabbaxxa sanna 146 million FDJ le qarshi, 98% solla. 2014 sanatal kulli CPECs 1.2 billion FDJ le qarshi, 27% magaala urubuh digaale.
Digaale Qaddi kee Yaaxigeh Xafiyya:
Walii-waara keelitteh 5% digaale qaddi. Diggale keelitteh xaagu digaale qaddi akak abta; BCD-ih xaagu kee nabaaxih xaagu akak abta.
CPECS-tik Keelitte Akak Oggolta Umbattah Waagar
Caisse Populaire dÉpargne et de Crédit du Sud (CPECS) Jabuutih xaquk kaxxa keelitteh nabaaxah baxxa-le urubu kinni. Abbaanah, baadoh kee kaxxaarah faayidah xaagu akak abta. Qaynaak keelitte akak oggoltam faxxa ummatta tama baxxa-leh xaagu akak oggoltaanam faxxa:
- Nabaaxih Baaxoo Yaaxiga: Keelitteh gudda, manxa, gaaboyta kee solleh muddum meqek yaaxig. Cattoh abbaa kee dooqa yaaxig.
- Moomayta keenih Baxxa-le: Maxaaxumih moomayta kulli baxxa-leh xayyos, milli xaagu, innih addah xaagu, kee gatimaanih saawin.
- Urubuh Qeebte: Walii-waara keelitteh urubu xaagu akak abta, ummattah yaaxigeh abbaa kee solleh xaagu akak abta. Meqe urubuh qeebte keelitteh sollah xaagu akak abta.
- Ammayyaawaa Baaxoo: Diggaleh mobiilih barreh soolih yaaxige keenih malim akak oggol. Innih addal gexxat, hinna mobiilih qarshih guddat faayid.
- Yaaxigeh Qaadah: Keelitte oggoltam innih addal gexxa. Xaagu akak abta ummatta kee ummattah qibaado meqek yaaxig.
CPECS Jabuutih qarshih xaaguh baxxa-le gexxa akak abta. Keelitte akak oggolta ummatta nabaaxih xaagu kee baxxa-le xaagu yaaxiga kee xayyos, meqe faayid akak oggolta. Tama urubu Jabuutih xaquk ummattah meqe faayid akak abta.
